Johnstonin ym. [1] mukaan ravihevosen biomekaniikassa olennaisia tarkastelukohteita ovat raajojen liikkeet, askelten ajalliset ja avaruudelliset ominaisuudet sekä vetokuormituksen vaikutus liikkumismalliin. Tutkimuksessa muun muassa havaittiin, että 34 kilogramman vaakasuora vetokuorma muutti ravureiden askelpituutta ja lyhensi raajojen tukivaihetta verrattuna kuormittamattomaan raviin [1]. Vetokuormituksen vaikutus hevoseen riippuu myös aisojen ja vetosuunnan kulmasta: jos aisat eivät ole maanpinnan suuntaiset, hevoseen voi kohdistua vaakasuuntaisen vetovoiman lisäksi pystysuuntainen voima [2]. Vetokuorma [1] ja väsyminen [1; 3] voivat muuttaa hevosen askelmekaniikkaa, minkä vuoksi biomekaanista kuormitusta tulisi arvioida sekä liikkeen että hevosen fysiologisten vasteiden perusteella. Tutkimustietoa vetoa tekevien hevosten biomekaniikasta on kuitenkin edelleen rajallisesti [2].
Ravikärryjen hevoseen kohdistamia voimia on testattu tänä vuonna Huippu-urheilun Instituutti KIHUlla toteutetuissa pilottimittauksissa. Mittausjärjestelmällä voidaan mitata kahteen suuntaan välittyviä voimia: vaakatasossa kärryjen aiheuttamaa vetovastusta ja pystysuunnassa aisojen nostovaikutusta. Mittauksia on tehty kahdella erilaisella ravikärryllä, useilla eri nopeuksilla ja kahdessa eri ajoasennossa juoksumatolla.
Alustavien tulosten perusteella kärryjen ja ajoasentojen väliset erot vaakasuuntaisessa vetovastuksessa ovat olleet melko pieniä. Sen sijaan pystysuuntaisessa nostovaikutuksessa on havaittu suurempia eroja erityisesti eri kärryjen välillä. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus selvittää, kuinka hyvin juoksumatolla saadut tulokset vastaavat kenttäolosuhteissa tapahtuvaa suoritusta, jossa kärry liikkuu eteenpäin, jolloin renkaiden ja alustan välinen vuorovaikutus voi poiketa juoksumatolla havaitusta.
Aisojen nostovaikutus on kiinnostava tutkimuskohde hevosen biomekaniikan kannalta. Jos aisat nostavat hevosen valjastusta ylöspäin, ne voivat teoriassa keventää osaa hevosen kannattelemasta kuormasta. Samalla ne voivat kuitenkin muuttaa hevosen raajojen välistä kuormituksen jakautumista. Yksi keskeisistä kysymyksistä onkin, voiko nostovaikutus lisätä esimerkiksi hevosen takaosan kuormitusta ja millaisia vaikutuksia tällä mahdollisesti on suorituskykyyn tai terveyteen. Aisojen nostovaikutukseen voivat teoriassa vaikuttaa useat kärryjen rakenteelliset ominaisuudet, kuten aisojen pituus ja kiinnityskohta sekä kärryjen ja kuljettajan massan sijainti. Myös kuljettajan liike ja ajoasento voivat vaikuttaa hevosen ja kärryjen välillä välittyviin voimiin. Näiden tekijöiden merkityksen selvittäminen edellyttää kuitenkin lisämittauksia ja hevosen liikkeen tarkempaa biomekaanista analyysia.
Lähteet:
[1] Johnston, C., Gottlieb-Vedi, M., Drevemo, S., & Roepstorff, L. (1999). The kinematics of loading and fatigue in the Standardbred trotter. Equine Veterinary Journal, 31(S30), 249–253. https://doi.org/10.1111/j.2042-3306.1999.tb05228.x
[2] Bukhari, S. S. U. H., & Parkes, R. S. V. (2023). Assessing the impact of draught load pulling on welfare in equids. Frontiers in Veterinary Science, 10, Article 1214015. https://doi.org/10.3389/fvets.2023.1214015
[3] Aarts, R. M., Smit, I. H., Ferraz, G. de C., Rhodin, M., Bragança, F. M. S., & Hernlund, E. (2026). Quantitative assessment of gait alterations and variability in sulky-driven Standardbred trotters after a standardised exercise test. Equine Veterinary Journal, 58(5), 1482–1492. https://doi.org/10.1111/evj.70114